”Enemmän keskustelua, vähemmän mokkapaloja” : kumppanuusajattelu kodin ja koulun yhteistyötä ohjaamassa

Tämän tutkielman tarkoituksena on osaltaan liittyä siihen kodin ja koulun yhteistyöstä käytävään keskusteluun, jossa käydään neuvotteluja niin kasvatusvastuista kuin myös jäsennetään ja uudelleen järjestetään kodin ja koulun suhteita. Kodin ja koulun kasvatuskumppanuus näyttäisi tarjoavan ideaalia yhteistyön muotoa, jossa myös vanhemmilla olisi tasavertainen mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Toisaalta kumppanuusajattelua on myös kritisoitu siitä, että siihen liitettävien tasavertaisuuden, luottamuksen, vapaaehtoisuuden sekä osallisuuden ulottuvuudet eivät huomioi vanhempien ja opettajien väliseen kasvatuskumppanuuteen kietoutuneita valtasuhteita. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että kasvatuskumppanuuden retorinen eetos poikkeaa yleensä paljon siitä mitä se usein on käytännössä. Kasvatuskumppanuutta käsittelevissä puheissa monesti korostetaan vanhempien toimijuutta, aktiivisuutta ja dynaamisuutta. Käytännössä kasvatuskumppanuudessa vanhemmat kuitenkin usein nähdään passiivisena yleisönä, informaation vastaanottajina, tapahtumiin osallistujina, vapaaehtoisina ja varsinaiseen koulutoimintaan ei-osallistuvina tukijoina. Liityn tähän keskusteluun kahden tutkimuskysymyksen avulla, joita lähestyin diskursiivisen analyysimenetelmän elementtejä hyödyntäen. Tutkimuskysymyksinäni kysyin: 1. Millaisia ovat ne kasvatuskumppanuuden ideaalit, joita barometriin osallistuneet vanhemmat rakentavat vastauksissaan, ja millaisia mahdollisia jännitteitä ideaaleihin liittyy? Ja 2. Minkälainen vanhemmuus näyttäytyy näissä ideaaleissa mahdollisena? Tutkimusaineistoni koostui yhdestä Vanhempien 2018 Barometrin avoimesta kysymyksestä, jonka tulkitsin eräänlaiseksi strukturoiduksi verkkolomakehaastatteluksi. Vastauksena asettamiini tutkimuskysymyksiini tunnistin neljä vanhempien vastauksissaan rakentamaa kasvatuskumppanuuden ideaalia. Näihin ideaaleihin liittyi jännitteitä, jotka tulivat näkyviksi vanhempien rakentaessa kumppaneiden tasavertaisuutta suhteessa koulun muihin vanhempiin sekä kouluinstituutioon ja problematisoidessa osallisuuttaan lasten koulunkäyntiin suhteessa luottamukseen, koulunkäytäntöihin ja kumppaneiden vapaaehtoisuuteen. Näissä kasvatuskumppanuuden ideaaleissa vanhemmille mahdollistui myös keskenään jännitteisiä, ristiriitaisia ja toisiaan haastavia vanhemmuuden identiteettejä.The aim of this thesis is to participate in the ongoing conversation concerning home and school cooperation, in which the upbringing responsibilities are being negotiated and the relations of home and school are structured and reorganized. Home-School partnership offers an ideal cooperation model in which the parents have equal opportunities to make their voices heard. On the other hand, the idea of partnership has been criticized because the core elements of equality, trust, voluntary and participation do not consider the unequal power relations between parents and teachers. Previous research has shown that the rhetoric of Home-School partnership usually differs from the way partnership is practiced in school settings. The rhetoric emphasizes agency, activity and dynamics of the parents but when put in practice parents are usually seen as passive crowd, passive receivers of information, participants of events, volunteers and non-participating supporters. I participate in this ongoing conversation with the help of two research questions, which I approached by using the elements of discursive analysis. My research questions are: 1. What are the Home-School partnership ideals the barometer respondent parents are building in their responses, and what kind of tensions these ideals might include? And 2. What kind of parenthood is possible within these ideals? My research data consists of one open ended question of the Parents 2018 Barometer, which I interpreted as a structuralised e-form interview question. As an answer to my research questions I identified four Home-School partnership ideals. These ideals included tensions, which came apparent when parents were building their Home-School partnership with other parents of the school and when the parents were problematizing their participation in relation of trust, the school practises and the voluntary aspect of Home-School partnership. The findings of this thesis also show based on the partnership that there are a variety of possible parenthood identities to parents in these ideals which can be conflicting and challenging to each other